Lappeen naisen hamekangasta

Taito Etelä-Suomen Lappeenrannan Taito Shop tilasi minulta hamekangasta Lappeen naisen tarkistettuun kansallispukuun. Lappeen naisen tarkistetusta kansallispuvusta lisää kuvia Taito Etelä-Karjalan vanhoilla kotisivuilla. Leena Stenberg, joka on tutkinut paljon kannaksen ja nykyisen Etelä-Karjalan alueen kansanpukuja, kirjoitti kirjan "Tyttö Lappvedeltä": Lappeen naisen kansallispuku (Etelä-Karjalan käsi- ja taideteollisuus, 1999). Suosittelen erittäin paljon lukemaan sen, vaikkei olisi juuri Lappeen … Jatka artikkeliin Lappeen naisen hamekangasta

Kansallispukukankaan ostajalle etu

Huhtikuun 2018 aikana tehtyihin kansallispukujen hame-, liivi- ja röijykankaan tilauksiin toimitan pellavapalttinaisen vuorikankaan kaupan päälle. Edun arvo on 30 euroa. Kansallispukukangas on käsin kudottua ja vuorikangas teollista. Kankaan toimitus aikaisintaan syksyllä 2018 työjonon mukaan edetessä. Nappaa tästä kiinni ja kerro tutuillekin! Huhtikuu alkaa jo huomenna!

Rautjärven hurstuthametta

Kudoin tilauksesta Rautjärven kansallispuvun ruudullista hurstuthamekangasta ja sen helman pirtanauhaa. Kansallispukukeskuksen ylläpitämässä kansallispuvut.fi-sivuston Rautjärven puvun kuvauksessa kerrotaan puvun perustuvan rautjärveläisiin esikuviin ja hurstuthameesta siellä mainitaan näin: Hurstut-hame on ristiraitaista eli ruudullista punaruskea-sini-valkoista villakangasta. Helmassa on punainen verkahelmus. Verkahelmuksen ja hameen yhdistää toisiinsa sinivalkoinen kapea pirtanauha. Rautjärvi on kunta Etelä-Karjalassa Imatran lähistöllä ja sen naapureita ovat … Jatka artikkeliin Rautjärven hurstuthametta

Saarijärven pukutarkistukseen kangasta

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistustyötä on tehty eteenpäin. Kudoin röijykangasta. Toini-Inkeri Kaukonen, joka kokosi Saarijärven naisen kansallispuvun vuonna 1968, kirjoittaa kirjassaan Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985): "Esiliina on (...) kirkkaansininen, tummansiniraitainen puuvillaesiliina, jonka kankaan malli on saarijärveläisestä 1800-luvun alkupuoliston puuvillaröijystä (kuva 68)." Tuosta saarijärveläisestä siniraitaisesta puuvillaröijystä (KM A1838) on piirroskuva ja kuvaus kirjan sivulla 56. Tätä … Jatka artikkeliin Saarijärven pukutarkistukseen kangasta

Seiskarin pollen kangasta

Kudoin Seiskarin naisen tarkistetun kansallispuvun pollen eli esiliinan kangasta. Seiskari on Suomenlahden itäisin saari, jonka suomalaiset asukkaat joutuivat jättämään vuonna 1939. Seiskari-seura ry:n sivuilta voit lukea lisää Seiskarin saaresta. Muun muassa Kotkan Merikeskus Vellamossa sijaitsevasta Kymenlaakson museosta löydät seiskarilaisia esineitä ja kertomuksia. Seiskarin kansallispuvusta on kaksi versiota:  U. T. Sireliuksen vuonna 1921 julkaisema, jota myy Suomen … Jatka artikkeliin Seiskarin pollen kangasta

Vihtiläiselle toisellekin miehelle

  Kudoin tilauksesta kansallispukuompelijattarelle Vihdin miehen kansallispuvun liivikankaan. Kangasta tuli neliön verran eli noin metri kanttiinsa. Tässä se on suoraan puilta irrotettuna: Kangas on molemmalta puoleltaan samanlainen, mutta raidoituksen mallikerta ei peilaudu. Tässä Vihdin mies kuiskuttelee jotain paitahihaisille naisille Suomen käsityön museon Suomalainen kansallispuku -näyttelyssä: On se vaan upea puku! Taito Uusimaalta löytyy työohjeet ja … Jatka artikkeliin Vihtiläiselle toisellekin miehelle

On se pienestä kii.

Tehtävänäni oli kutoa lisää Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistustyössä koetilkkuja pariin vaatekankaaseen (kerroin siitä aiemmin). Olin edellisellä kerralla kutonut pääasiassa vanhoilla langoilla, joita ei enää (Suomessa) myydä. Ne olivat tehneet hyvää kangasta. Nyt oli tarkoitus kutoa näytteet nykyisin saatavilla langoilla, jotta voimme kirjoittaa ajantasaisen kudontaohjeen. Eihän siinä mitä, hankittiin Ruotsista (lähin tiedossa oleva myyjä) lankaa ja aloin … Jatka artikkeliin On se pienestä kii.

Saarijärven pukutarkistus etenee

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistamista vetää Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas. Hän kutsui työryhmämme toiselle tapaamiselle esikuvavaatteiden ääreen: pöydällä pötkötti kaksi röijyä, hame, kahdet sukat, tilkku kangasta, kahden pirtanauhan pätkät, tykkimyssy ja sen tyllipitsi. Kaikki Saarijärveltä tai lähistöltä 1800-luvulla eläneiden naisten vaatteita. Ne tämän puvun asiantuntija Mariliina Perkko on osoittanut kansallispukukokonaisuuteen toistettaviksi paidan ja vaihtoehtoisten esiliinojen lisäksi. … Jatka artikkeliin Saarijärven pukutarkistus etenee