Kansallispuvuissa on flammu- eli täpläkuvioituja kankaita. Flammu on suomenkielinen nimitys langalle, joka on ikat-värjätty. Tekniikka on siis maailmanlaajuinen: vilkaise esimerkiksi Instagramin huikeita ikat-kuvia.

Näin flammun selittää Suomalaiset kansallispuvut -sivuston sanasto:

Ikatraidat, ikatkuvioinen Ikat- eli flammuvärjäyksessä langat värjätään kuviollisiksi ennen kutomista: lankavyyhdistä sidotaan ne osat, jotka eivät saa värjäytyä. Sama lankaerä voidaan sitoa ja värjätä niin monta kertaa kuin kuviot sitä vaativat. Kuvio rakentuu kudottaessa. Vyyhdin mitan on täsmättävä kankaan leveyden kanssa. Tämä kankaan kuviointitapa on erittäin vaativa sitojalle, värjärille ja kutojalle.

Tässä monien tuntema Etelä-Pohjanmaan ja Peräseinäjoen kansallispukujen flammuhame ja muita kutomiani flammukankaita:

Soja Murto on aiemmin Tekstiilikulttuuriseuran kuukauden tekstiilinä esitellyt Mouhijärven hamekankaan flammulankojen valmistamisen.

Flammulanka valmistetaan siis sitomalla, värjäämällä ja purkamalla sidonnat. Työhön kuluu paljon aikaa. Kirjoitan tämän artikkelin, jotta voit halutessasi itse sitoa kansallispuvun flammulangat ilman flammupuuta.

Mitä asioita tulee ottaa huomioon lankoja sitoessa?

Hanki kyseisen flammulangan sidontaohje. Selvitä

• mitä kuitua (villaa, puuvillaa, pellavaa, silkkiä) lanka on (esim. yksisäikeinen karstavillalanka)
• langan mahdollinen merkki (esim. Perinne)
• miten paksua lanka on (esim. tex 84)
• langan pohjaväri (esim. Perinne 888)
• mikä on flammun sidonnan mallikerta eli montako senttimetriä sidotaan ja montako jätetään sitomatta
• minkä väriseksi lanka värjätään sitomisen jälkeen (esim. Perinne 399)

Hanki raakalankaa kudontaohjeen menekkiä enemmän mahdollisten epäonnistumisten varalle. Lisäksi valmista lankaa pitää olla kutojalle kokeiluja varten.

Vyyhteä lanka enintään 20 g painoisiksi mahdollisimman pitkiksi vyyhdeiksi. Vyyhdin ympärysmitan on oltava jaollinen flammun sidonnan mallikerralla!

Mittaa jokaisen vyyhdin paino ennen sitomista gramman (mielellään kymmenesosan) tarkkuudella. Kiinnitä langalla tieto painosta vyyhtiin: tismallinen raakalangan paino on värjäämistä varten tärkeä tieto.

Pingota vyyhti tiukalle esim. vyyhtipuun tai liimapuristinten varaan.

Sido kohdat, jotka jäävät pohjalangan värisiksi. Minun tapani sitoa on tällainen: Lasken montako täplää vyyhdin ympärysmittaan mahtuu. Jos mallikerta on esim. 3 cm + 7 cm = 10 cm ja vyyhdin ympärysmitta 150 cm, tulee vyyhti sitoa 15 kohdasta, koska 150 : 10 = 15. Käytän sidonnassa lahjapakettinarua. Leikkaan valmiiksi 15 sopivanpituista pätkää narua ja solmin niistä ensimmäisen vyyhtiin. Solmin kaikki 15 narua paikoilleen vyyhtiin mitaten aina 10 cm seuraavaan täplään. Näin varmistan, että kaikki ovat paikoillaan. Mitta täytyy pysyä samana: muuten kutomiseen menee ylimääräistä aikaa!

Sen jälkeen aloitan sitomaan. Sidonta tehdään niin napakasti kuin mahdollista käsien rakkoja kaihtamatta. Sidontamateriaalin täytyy sulkea värin pääsy lankaan. Sidonta ei saisi purkautua eikä vuotaa mistään, jotta saadaan hyvä laatu!

Mikäli kankaaseen tarvitaan yksiväristä lankaa, joka on samaa väriä flammujen värjäyksen kanssa, se on hyvä värjätä flammulankojen kera.