
Ompelin Mäntyharjulta Suomen kansallismuseoon numerolla KM A 1627 talletetun tanun naisen kansallispuvun päähineeksi. Sen voi pukea
- Mäntyharjun seudun,
- Puulaveden,
- Etelä-Savon,
- Suur-Savon ja
- Juvan naisen kansallispuvussa.
Edellisistä kansallispukumalleista Mäntyharjun seudun ja Etelä-Savon kansallispuvut ovat esikuviaan vastaaviksi valmistettuja, tarkistettuja kansallispukuja. Mäntyharjun seudun pukua edelsi Puulaveden kansallispuku ja Etelä-Savon pukua Suur-Savon kansallispuku (ne tulevat ilmi edellisistä kansallispuvut.fi -sivustolle johtavista linkeistä). Mäntyharjun, Suur-Savon ja Juvan kansallispuvun tanun malleistä on maininnat ja viittaukset esikuvaan kirjassa Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985) s. 343-345.
Ohjeet tähän tanuun löytyvät Taito Itä-Suomesta Mikkelistä Mäntyharjun seudun kansallispuvun ohjeista.
Tämä tanu on pieni: kangaspesä on vain noin 10 cm kanttiinsa. Kangasta reunustaa pitkä, roteva nyplätty pitsi, joka on poimutettu kulmista. Pitsin tukevuuden vuoksi valitsin kankaaksi kutomani puolipellavan.
Tanun pesän alapäärmeen sisällä kulkee nyöri, jolla tanu kiristetään ylös takaraivolle tehdyn hiussykerön ympärille.

Tanun pesä on pieni.

Nyplättyä pitsiä on tanussa työohjeen mukaan 65-70 cm.
Pitsin nypläsi Suomen kansallispukukeskuksen yhteistyökumppani, nypläyksen opettaja Eila Siniluoto Rantasalmelta.
Ompelun jälkeen tanu pestiin ja tärkättiin. Kuivuttuaan se silitettiin.



Mäntyharjun seudun ja Etelä-Savon naisen kansallispukujen tanu Suomen käsityön museon perusnäyttelyssä.
Toini-Inkeri Kaukonen esittelee esikuvan, mäntyharjulaisen tanun, kirjassaan Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985, 61).