Kudoin asiakkaalleni Ilmajoen kansallispuvun hamekankaan. Aiemmin olin kutonut hänelle jo Ilmajoen kansallispukuun liivikankaan.
Ilmajoen kansallispuku on esitelty Etelä-Pohjanmaan nuorisoseuran Flammu&Hela-kansallispukuvuokraamon sivuilla. Kansallispukumalli on vuodelta 1921 ja sen on koonnut U. T. Sirelius. Pukumalli kuvastaa n. 1820-luvun pukeutumista Ilmajoen seudulla.
Ilmajoen kansallispuvun työohjeita ei ole vielä tarkistettu vastaamaan esikuvavaatteitaan – kovasti kyllä haluaisin yllyttää siihen Ilmajoen kansallispuvun ystäviä (lue lisää pukutarkistuksesta Soja Murron kirjoittamasta artikkelista).
Hameen esikuvasta
Käytän mielelläni töissäni esikuvien (eli 1700-1800 -lukujen kansan juhlavaatteiden) tietoja jos niitä on saatavilla ja esikuvien aikaisia materiaaleja. Suomen kansallismuseoon on talletettu hame Ilmajoelta ja sain siitä tietoja toisilta kansallispukualan ammattilaisilta.
Sinäkin voit tutustua tuohon museohameeseen näillä sivuilla:
Esikuvasta kansallispuvun hameeksi
Esikuvahame on kudottu nähtävästi melko rotevilla karstavillalangoilla ja hameen etuosassa on erilainen raitaryhmä ilman flammuraitoja. Kun hame on otettu kansallispuvun osaksi, on jätetty tuo etuosan erilainen raitaryhmä pois kudontaohjeesta. Lisäksi kansallispuvun hameen kudelankoina käytetään ohjeen mukaan ohutta kampavillalankaa tai ohutta karstavillalankaa. Niinpä tätänykyä kansallispuvun hame on erilainen kuin sen esikuvana ollut hame.
Jos Ilmajoen kansallispuku tarkistettaisiin ja hameen esikuvana käytettäisiin tuota samaa Suomen kansallismuseoon talletettua hametta, tulisi tarkistetun hameen etuosaan tuo erilainen raitaryhmä ja kudontalangat melko varmasti muuttuisivat paksummiksi.
Tein yhteenvedon. Käytin Suomen perinnetekstiilien myymää Ilmajoen kansallispuvun hamekankaan kudontaohjetta ja valitsin kudelangat, jotka tuottivat samanoloista kangasta kuin kansallismuseoon Ilmajoelta talletetussa hameessa.
Kudelangat
Valitsin kankaaseen karstavillalangat, jotka olivat paksuudeltaan n. tex 165. Se oli hyvä valinta, koska
- esikuvahameen kangas näyttää samanlaiselta rouhealta kuin tällä paksummalla karstavillalangalla kudottuna,
- lankamerkissä on laaja värivalikoima, joten ei tarvittu runsaita käsinvärjäyksiä,
- kangas oli joutuisa kutoa, sillä kuteen tiheys on pienempi kuin tex 84-langalla kutoessa ja
- kankaasta tuli ryhdikäs, karhea, kansanomainen, ei sileä ja fiini.
Sidoin ja värjäsin hameen flammulangan ja samanvärisen punaisen langan. Sinäkin voit sitoa omat flammulankasi värjäystä varten – lue täältä vinkkini.
Asiakkaani toivoi, että hamekangas kudotaan kansallispuvun hameen mallilla ilman esikuvahameen etuosan erilailla raidoitettua osaa. Vyötärökaitaleeksi hän laittoi valkaisematonta pellavapalttinaa kuten esikuvahameessa. Pellavapalttina on hyvä kansanomainen ratkaisu myös korjatessa vanhoja hameita.
Mielenkiintoista oli tex 165-karstavillalankan menekki kuteena. Loimi oli Pouta-puuvillaa tex 28×2 ja leveydeltään 110 cm. Kangasta oli valmiina 3,33 metriä ja kudelankaa meni siihen 1,7 kg. Siis n. 520 g/m! Melko paljon! Ohuemmalla tex 84-karstavillalangalla menekki on n. 300 g/m.
Kuteen menekki riippuu toki kutojan käsialasta. Syötin lankaa reilusti. Voit käydä katsomassa Facebook-tililtäni livetaltiointia Ilmajoen hamekankaan kutomisesta: esimerkiksi tästä linkistä pääset katsomaan flammuraidan kutomista jos sinulla on Facebook-tunnukset.
Viimeistely
Kutomisen jälkeen kangas viimeisteltiin kastelemalla läpikotaisin ja prässäämällä lyhyen linkouksen jälkeen. Kangas sai kuivua saunassa putken ympärille rullattuna.
Käy katsomassa kangasta videolla:
Lajulan kangastupa 