Kun tilaat minulta käsin kudotun kansallispukukankaan viimeistelen sen ompeluvalmiiksi. Kerron tässä käsinkudottujen kankaiden viimeistelystä ja pureudun erityisesti puolivillaisen kankaan viimeistelyyn.
Kerron miksi kangas on viimeisteltävä, mutta Sinä päätät miten se tehdään.
Miksi kangas viimeistellään?
Käsin kudottu kangas on viimeisteltävä. Loimilangat ovat kangaspuissa ollessaan pingotettuina ja ne relaksoituvat kun kangas irrotetaan puista ja langat saavat kosteutta. Kun langat relaksoituvat eli ”rentoutuvat”, kangas tiivistyy ja vetäytyy jonkin verran kasaan. Kutistuminen riippuu käytetyistä materiaaleista ja kutojan käsialasta. Otan oletetun kutistumisen huomioon kangasta kutoessa.
Erilaisia kankaita ja viimeistelyjä
Kansallispukukankaita kudotaan käsin puolivillaisena, puolipellavaisena, täyspellavaisena, puuvillaisena tai villaisena. Näitä kankaita viimeistellään hieman eri keinoin.
Jotkut villaiset kankaat sarkautetaan eli kankaalle annetaan kuumaa vettä ja hankausta. Toisille villakankaille riittää vain kastelu. Näillä käsittelyillä kangas saa sille ominaisen pinnan. Kolmansia villakankaita höyrytetään varovasti.
Puuvillaiset, pellavaiset ja puolipellavaiset kankaat on mielestäni kasteltava kokonaan. Sen jälkeen kangas kuivatetaan (mahdollisesti silitysraudalla kuivattamisen jälkeen) tiukasti rullattuna.
Seiskarin kansallispuvun esiliinakangas kasteltiin läpimäräksi. Silitin Saarijärven röijykankaan kuivaksi.
Puolivillaisen kankaan viimeistely
Puolivillaisen kankaan (kansallispuvuissa ripsimäiseksi kudottu palttina, ripsi, palttina ja pomsi/parkkumi) voi viimeistellä eri astein. Tärkeintä lienee miettiä millaiseen käyttöön kangas tulee ja miten kangas tulee käyttäytymään ollessan jo valmiiksi vaatteeksi ommeltuna käytössä ja puhdistuksessa.
Tässä kuvasarjassa puolivillaisia käsin kudottuja liivi- ja hamekankaita:




Puolivillaisen kankaan voi esimerkiksi
a) sumuttaa ja kääriä rullalle,
b) höyrysilittää märän rätin kanssa ja kääriä rullalle tai
c) kastella viideässä vedessä läpimäräksi (lingota lyhyesti tai puristella enimmät vedet pois) ja kuivata rullattuna.
Mitä viimeistelystä seuraa?
Puolivillaisen kankaan olemus muuttuu näillä käsittelyillä. Kangaspuista otettu kangas on kyllin tiiviiksi kudottuna erittäin ryhdikästä ja peltimäistä. Mitä enemmän kangasta kastelee, sitä laskeutuvammaksi se muuttuu, mikä ei ole mielestäni kovin toivottavaa. Toisaalta läpimäräksi kastellun kankaan ei pitäisi kutistua enää myöhemmin. (Asia erikseen on villan kutistuminen huopuessa jos kangas pestään hoito-ohjeen vastaisesti kuumalla vedellä!)
Viimeistely tulevan käytön mukaan
Tyypillisesti kansallispuvuille suositellaan tahrojen paikallista puhdistamista, tuulettamista ja lumipesuja pakkasella, ei vesipesua. Lue kirjoittamani hoito-ohjeet.
Jos on tiedossa, että puolivillaisesta kankaasta ommellaan esimerkiksi liivi tai röijy, joka tulee imemään hikeä tansseissa ja Välimeren matkoilla, lienee viisainta viimeistellä kangas kastelemalla. Silloin pitäisi olla turvallista myös vesipestä valmis vaate sen likaantuessa.
Jos puolivillaisella liivillä tai röijyllä on kevyttä juhlakäyttöä, voi kankaalle riittää viimeistelyksi sumutus tai märän rätin kanssa höyrytys.
Hame ja esiliina eivät hikeenny, joten niitä ei ole mielestäni välttämätöntä viimeistellä kastelemalla. Jos haluat taas pelata varman päälle, voidaan hame- ja esiliinakankaatkin kastella.

Kutistamattoman kankaan vesipesu voi aiheuttaa yllätyksen
Jos kangasta ei kutista ennen vaatteeksi ompelemista ja valmiin vaatteen vesipesee, kangas ja sen myötä vaate kutistuvat.
Joskus vesipesussa on myös käynyt niin, että mahdollisesti ennen ompelemista pesty vuorikangas ei ole kutistunut, mutta miehustan puolivillainen raitakangas on kutistunut. Niinpä vesipesun jälkeen liivin vuori on työntynyt esille liivin reunoilta ja sehän tietää purkamista ja ompelemista.
Kuitenkin kannattaa muistaa, että joillekin villaisille kansallispukukankaille on vesipesu kielletty. Kankaan olemus voi muuttua, minkä vuoksi vaatteen vesipesua ei suositella lainkaan.
