Kudoin useamman Uskelan naisen kansallispuvun liivikankaan tilauksesta. Yhteen liiviin (kokoihin 34-44) menee kangasta n. 110 cm.
Suosittelen kaikkia kansallispuvuista kiinnostuneita hankkimaan käsiinsä Salo-Uskelan seura ry:n julkaiseman Uskelan naisen kansallispuvusta kertovan kirjan ja katsomaan videon puvun valmistamisesta.
Työohjeet ja kaavat tähän pukumalliin saa ostettua Käsityöliike Anjalinista Salosta.
Liivin esikuva
Tämän liivin esikuva on talletettu Turun maakuntamuseoon numerolla P:14116. En ole tavannut esikuvaliiviä, mutta minulla on ollut käytössä kuvia siitä. Museoon talletettu liivi on nähtävästi koottu paloista: hahmotan valokuvissa saumoja etuliepeissä, pääntiellä keskitakana ja kainaloiden alla sivusaumojen lähellä. Kangas on käytetty tarkasti eikä sitä ole ollut ylenmäärin. Arvelen esikuvaliivin kankaan olleen teollista.
Esikuvasta kansallispukuun
Kun Uskelan kansallispuvun esikuvia tutkittiin, kutoja Sirkka Rissanen kutoi liivikankaan toisinnoksi kangaskokeiluja, joissa käytti erilaisia villalankoja. Kampavillalankainen loimi, joka kudottiin ohuella karstavillalangalla, oli tuonut esikuvan kaltaista kangasta.
Kansallispuvun liivikangas
Kangas on tiivis sekä loimen että kuteen suunnassa. Sidoksena on palttina ja lisänä kankaan pinnalle nousee vihreitä nastoja eli loimilangoista muodostuvia täpliä. Loimi luodaan Vuorelman kampavillalangasta ja Wetterhoffin Uusi Veera -langasta. Kudelankana käytetään ohutta karstavillalankaa.
Kampavillainen loimi
Loin ohuemmat Vuorelman kampavillaiset langat omaksi loimekseen ja Veerat omaksi loimekseen, jotka yhdistin kangaspuille samalle varvalle. Jokunen loimilanka katkesi luodessa teknisten ongelmien vuoksi.
Vuorelman kampavillalankaa. 
Uutta Veeraa. 
Loimiletit on vedetty loimitukille.
Jälkiviisaana ajattelen, että vihreät nastalangat olisi voinut luoda omaksi loimekseen ja vetää toiselle loimitukille, putkelle tai ryhmissä painojen kanssa roikkumaan, koska ne sitoutuvat kankaaseen harvemmin kuin palttinapohjan loimilangat. Koska kaikki langat olivat puissani samalla tukilla, kiristelin vihreitä lankoja erillisten varpojen avulla. Onnistui se toki niinkin.
Käsin värjätty kudelanka
Kudelankana on yksisäikeinen karstavillalanka. Sen värisävy puuttuu nykyisin saatavilla olevasta langasta, joten lanka on erikoisvärjättävä käsin. Olen kehittämässä värjäysapurahalla värjäysreseptejä näihin puuttuviin värisävyihin. Aivan tismalleen tätä puuttuvaa sävyä en ole vielä saanut toistettua, mutta pääsin lähelle lempeää vadelmanpunaista.
Raakalanka Bragen Brage84 tulee maahan kartioilla. Lanka värjätään käsin vyyhdeillä, joten lanka on vyyhdettävä ja sidottava haltijalangoin ennen värjäystä. Värjäyksen aikana tuo yksisäikeinen karstavillalanka pyrkii kiertymään itsensä kanssa kaksisäikeiseksi ja haltijalangoista huolimatta vyyhdit tuntuvat hieman sotkeentuvan. Niinpä puolaamiseen kuluu aikaa enemmän.
Kutomisesta
Villainen tiheä loimi oli pidettävä hyvin tiukkana, jotta viriö aukesi kuteen heittämistä varten. Muuten saattoi tulla sitoutumisvirheitä. Kun loimi on kireänä, saa kankaan kudottua tiiviiksi kudontaohjeen mukaan. Oikeastaan tuon tiukemmalle loimea ei edes saanut kiristettyä.
Niidet vierivieressä. 
Loimi on tiheä. 
Niidet pitävät loimilangat järjestyksessä.
Minulle tuli kutomistavaksi tuplalyönti. Vaikka koetin päästä tavasta eroon kesken loimen, se palasi kuitenkin. No, yläluhallisilla puilla kutominen sujuu kuin tanssi! Heitin kuteen, löin kiinni, vaihdoin viriön, löin uudelleen. Lyönti oli voimakas ja äänekäs. Aivan tiukkaa työtä.
Huomasin, että nastalankoihin on kiinnitettävä jokaisessa kuvio-osassa huomiota. Nostin kämmenellä esiintymisvuoroonsa tulevat nastalangat auki. Palttinaosuudelle tullessa pudotin nastalangat alas poljennan lisäksi koko loimen leveydeltä sormenpäillä lankoja hipaisten. Palttinaosuuden jälkeen nyin nastalankoja kankaan nurjalta puolelta paikoilleen, sillä ne saattoivat yrittää työntyä palttinasta läpi.
Nostin vihreät nastalangat kämmenellä esille. 
Vihreät nastalangat esille. 
Viriö avoinna.
Vihreät nastalangat nousevat vuororyhminä esiin. 
Palttinaosuuden aikana nastalangat ovat loimen pohjassa.
Loimilankoja ei katkennut yhtään kutoessa. Kangasta kutoi n. 20 cm tunnissa jos kudelangat oli valmiina puolattuina.
Kudelangan menekistä
Uskelan kansallispuvun liivikankaan kudontaohje ei kerro kudelangan menekkiä. Kudelangan laatu on karstavillalanka tex 84 ja tiheys on ohjeen mukaan 14 l/cm. Laskennallisesti kudelankaa olisi pitänyt mennä 86 cm leveään loimeen n. 100 g/m, mutta minulla sitä upposi 140 g/m (mitattu valmiin, kutistetun kankaan pituuden mukaan).
Viimeistelystä
Päättelin kankaasta langanpäät ja viimeistelin sen märän harson läpi höyryttämällä. Kutomani kangas kutistui leveydestä kuusi ja pituudesta seitsemän prosenttia (kangas oli mitattu kutoessa loimi kireällä).
Kustannuksista
Kudoin kangasta viiteen liiviin. Valmiin liivipalan leveys on 82 cm ja pituus 110 cm.
- materiaalikulut (loimilanka + raakalanka kuteeksi): 280 €
- työaikaa (luomisesta ja värjäyksestä puolaamiseen, kutomiseen ja viimeistelyyn) 60 h = 1800 €
- yhteensä 2080 €
- 2080 € : 5 liiviä = 416 €/liivipala
Kangasta on varastossa!
Varastooni jäi kaksi liivipalaa (leveys 82 cm, pituus 110 cm). Laita viesti ja osta omasi!
Lajulan kangastupa 