On se pienestä kii.

Tehtävänäni oli kutoa lisää Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistustyössä koetilkkuja pariin vaatekankaaseen (kerroin siitä aiemmin). Olin edellisellä kerralla kutonut pääasiassa vanhoilla langoilla, joita ei enää (Suomessa) myydä. Ne olivat tehneet hyvää kangasta.

Nyt oli tarkoitus kutoa näytteet nykyisin saatavilla langoilla, jotta voimme kirjoittaa ajantasaisen kudontaohjeen. Eihän siinä mitä, hankittiin Ruotsista (lähin tiedossa oleva myyjä) lankaa ja aloin kutoa samaan loimeen samalla tekniikalla kuin edellisissä näytteissä.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Kankaasta ei tullut lainkaan sellaista kuin vanhoilla langoilla. Keskelle kangasta rakentui kymmenkunta senttiä leveä kaunis tasainen palttina ja valtaosa kankaan leveydestä oli kuin kynnöspeltoa. Oi-joi! Ei tasaisen peittävää ripsimäistä palttinaa ensinkään!

Katso Facebook-sivuiltani video kankaasta.

dav
Kuva keskeltä kangasta: toisessa laidassa kuvaa tasaisempi kangas ja toisessa laidassa muhkuraista.

Kudoin vielä varmistukseksi perään puolallisen sillä vanhalla langalla ja sain huomata, ettei muissa olosuhteissa ole vikaa kuin langassa. Tai no ei siinäkään vikaa ole, mutta se uusi lanka on vaan vääränlaista tähän. Vanhan langan kangas oli nytkin hyvää.

Tämä uusi lanka ja vanha lanka ovat kädessä vertailtuna samanoloisia. Paksuus on silmämääräisesti samaa luokkaa. Vanha lanka on ehkä hieman pulleampaa ja uusi ehkä kovempaa. Molemmat on kerrattu kaksisäikeisiksi. Uudessa langassa on enemmän kierrettä: se vetää kaksinkertaiseksi kun sen päästää vapaaksi. Lankojen tex-numerossa on muutaman numeron ero: uusi on hivenen paksumpaa. Uusi lanka myydään rullilla ja vanha lanka oli vyyhdillä. Molemmat ovat valkaisematonta puuvillaa.

dav
Kynnöspeltoa kankaan laidasta. Ei tällainen käy.

En tiedä mistä kiikastaa. Johtuuko tämä siitä, että nyt kokeilemani lanka on rullalla, johtuuko se langan kierteisyydestä vai siitä, että se on ilmoitettu olevan himpun paksumpaa kuin vanha.

Kun kansallispuku tutkitaan (eli kun kootaan kokonaan ennen näkemätön, uusi kansallispuku) tai tarkistetaan (jo olemassa oleva kansallispuku), museoon talletetun vaatteen materiaalit tutkitaan ja kirjoitetaan työohjeet esikuvaa vastaaviksi. Toini-Inkeri Kaukonen kirjoittaa Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985) -kirjassaan (s. 161), että puuvillalankaa ”ostettiin yksinkertaisena ja kerrattiin kuteeksi rukilla. Kertaamattomia puuvillaloimia vahvistettiin vedestä, jäkälistä ja ruisrouheista keitetyllä liisterillä, johon lankavyyhdit kasteltiin. Tämä mahdollisti ohuiden ja tiiviiden pumpulikankaiden kutomisen kotioloissa.”

Ehkä tässäkin voisi tulla kyseeseen yksisäikeinen puuvillalanka. Aloitin kartoittamaan saatavilla olevia ohuita puuvillalankoja maailmalta ja laitoin muutamia sähköposteja tutuille yhteistyökumppaneillekin.

Pienestä se on kiinni, mutta kauas on langan vuoksi lähdettävä. Kansallispuku. ❤

2 Comments

  1. Itse tilasin ohutta luomu pellavalankaa Saksasta, mutta se katkeili kokoajan kutoessani. Tiedätkö mitä jäkälää tuohon liisteriin käytettiin?(vedestä, jäkälistä ja ruisrouheista keitetyllä liisterillä)

    1. En tiedä tarkemmin mistä jäkälästä on kyse. Mikä vahvuus pellavalangassa oli? Käytitkö sitä kuteena? Ainakin pellavaista loimilankaa voi vahvistaa vetisellä litkulla, jossa on liotettu pellavansiemeniä, tai rasvattomalla maidolla.

Haluatko kommentoida? Kirjoita viestisi tähän.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s