Heinäveden naisen kansallispuku

Heinäveden naisen kansallispuvusta on kovin vähän tietoa. Suomen kansallispukukeskuksen ylläpitämällä kansallispuvut.fi -sivustolla siitä on vain nimi eteläsavolaisten pukujen listalla. Sitä ei löydy kirjallisuudesta kuin Toini-Inkeri Kaukosen Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut -kirjassa (1985). Julkaisen nyt puvusta esittelyn muutamin kuvin. Tiedot perustuvat puvun aineistoon, joka sisältää kansallispuvun suunnitelman, kirjeenvaihdon ja esikuvatietoja, sekä Kaukosen em. kirjaan.

Heinäveden kansallispuku on suunniteltu museoon talletettujen esikuvien pohjalta aikansa periaattein. Tämän kansallispuvun työohjeet asuvat Soisalo-opiston Heinäveden yksikössä. Työohjeet ovat vajavaiset ja kaipaisivat kipeästi tarkistamista – sen jälkeen puvun valmistaminen onnistuisi seikkaperäisin ohjein. Tällä hetkellä ei tiedä edes mistä langasta kankaat kutoa eikä ilman kangasta synny vaatetta. Mutta siihen esittelyyn nyt:

 

dav


Heinäveden naisen kansallispuvun on luonut Heinäveden maatalousnaisten ja kansallispukutoimikunnan tilauksesta kansatieteen professori Toini-Inkeri Kaukonen. Kansallispuku on julkaistu vuonna 1960.

Kansallispuku pohjautuu Suomen kansallismuseoon 1870-luvulla talletettuun heinäveteläis-pohjoissavolaiseen kansannaisen juhlapukuun, joka on liivitöntä röijypukutyyppiä nähtävästi 1800-luvun alusta-puolivälistä. Kansallispuvun kaikkien osien esikuvat ovat Kansallismuseossa (KM).


Kansallispuvun röijy ja hame ovat samaa kangasta, jossa tummansinisellä palttinapohjalla on pomsisidoksisia vaaleansinisiä ja punaisia raitaryhmiä. Kangasta kansallispukuun on kudottu sekä puuvillaisena että puolivillaisena, ehkä täysvillaisenakin. Esikuva on puuvillainen. Esikuvan mukaista kudontaohjetta ei ole. Röijyn kaava on muutettu kimonohihaisesta esikuvastaan eikä sitä ole sarjottu eri kokoihin. Esikuvana olleen röijyn inventaarinumero on KM A1645. Tässä hameen esikuva KA1659 Finna.fi:ssä.

Kansallispukuun on valittu yksinkertainen kaulukseton kimonopaita. Paita on ohjeistettu ompelemaan neliskulmaisella pääntiellä tai pyöreällä pääntiellä, jolloin siinä voi olla edessä napilla suljettava halkio. Neliskulmaisen paidan esikuva on KM A1668.

Esiliina on ruudullista puuvillapalttinaa (esikuvaksi on monia vaihtoehtoja, esim. KM A1663) ja mm. esiliinaa kiinnittäviä pirtanauhoja on Kaukonen koonnut KM:n heinäveteläisestä tekstiilikokoelmasta. Esiliinakankaalle ja pirtanauhoille ei ole kudontaohjeita.

Taskuna on pohjoissavolainen kapeasuuaukkoinen tilkuista koottu messinkikokalla kiinnitettävä tasku. Esikuva on talletettu numerolla KM A1677.

Päähineenä voidaan pitää esimerkiksi ruudulliseksi kudottua puuvillahuivia tai tykkimyssyä, joita Heinävedeltä on KM:oon talletettu (KM A5399, KM A1619). Puuvillahuivi voidaan pukea myös röijyn päälle tai siitä voidaan koota nyytti laukuksi. Huiville/huiveille ei ole kudontaohjeita, mutta niitä on monia talletettuna KM:oon. Myssyn tykki (numero KM A1619?) on tutkittu ja otettu Etelä-Savon naisen kansallispukuun.

Koruna voi käyttää sinisiä, keltaisia tai mustia lasihelmiä Theodor Scvindtin tallentamien arkistotietojen perusteella.

Sukiksi käyvät vaaleanharmaat tai valkoiset villaiset sileät polvisukat ja jalkineiksi nahan väriset lipokkaat (KM A1674), mustat nauhakengät tai mustat koruttomat avokkaat puolikorkealla korolla.

Kuva kansanpukukokonaisuudesta kirjasta Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985, s. 161 kuva 262.

Lähteet:

  • Toini-Inkeri Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut 1985.
  • Heinäveden naisen kansallispuvun materiaali

 

Haluatko kommentoida? Kirjoita viestisi tähän.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s