Kudoin Seiskarin naisen tarkistetun kansallispuvun pollen eli esiliinan kangasta.

Seiskari on Suomenlahden itäisin saari, jonka suomalaiset asukkaat joutuivat jättämään vuonna 1939. Seiskari-seura ry:n sivuilta voit lukea lisää Seiskarin saaresta. Muun muassa Kotkan Merikeskus Vellamossa sijaitsevasta Kymenlaakson museosta löydät seiskarilaisia esineitä ja kertomuksia.

Seiskarin kansallispuvusta on kaksi versiota:

1.  U. T. Sireliuksen vuonna 1921 julkaisema, jota myy Suomen Perinnetekstiilit Oy, ja
2. vuonna 1989 julkaistu tarkistettu kansallispuku, jota myy Taito Kymenlaakso.

Seiskarin naisen kansallispuvusta on kerrottu myös Seiskari-seura ry:n sivuilla ja aiemmin kirjoittamassani artikkelissa Seiskariinpäin-hame itselleni.

Seiskarin esiliinaa kutsutaan omalla murteellaan polleksi. Se on kudottu puuvillalla ripsimäiseksi siten, että kude peittää loimen. Kuvasin kutomista:

Viimeistelin kankaan lämpimässä kylvyssä, jonka vuoksi sen ei pitäisi paljoakaan kutistua.

Sirelius ei ole versioonsa yhdistänyt esiliinaa, mutta nykyisen suosituksen mukaan siihen voi hyvin liittää tämän esiliinan. Tarkistamattomaan kansallispukuun voi lisätä tarkistetun puvun osia. (Ja mitäs se kansallispuvun tarkistaminen tarkoittikaan? Soja on kirjoittanut pukutarkistuksesta.)

Katso puuvillakankaan hoito-ohjeet tälle kankaalle.