Kudoin asiakkaalleni Kuopion seudun naisen kansallispuvun hamekankaan.

Kuopion seudun naisen kansallispuvun esikuvista

Kuopion seudun naisen kansallispukumallin tilasi 1980-luvulla Kuopion isänmaallinen seura: pukuhankkeen asiantuntijana toimi professori Toini-Inkeri Kaukonen ja pukumalli julkaistiin vuonna 1989. Pukukokonaisuuden perusteina oli käytetty perukirjatietoja ja mallina Aadolf Hårdhin akvarellia Qvinn-folk ifr. Kuopio 1820-luvulta (ks. maalaus Rahwaan puku 2005 s. 8). Kansallispukuun toistettiin museoesineitä, jotka sopivat perukirjatietoihin ja maalaukseen.

Tutkijat löysivät Suomen kansallismuseon kokoelmasta Hårdhin akvarelliin maalaamaa hametta muistuttavan kankaan, joka valittiin Kuopion seudun kansallispuvun hamekankaan esikuvaksi. Kangas on talletetttu kansallismuseon kokoelmiin 1870-luvulla Kivijärveltä. Kivijärvi on keskisuomalainen kunta, josta on talletettu Suomen kansallismuseoon myös Saarijärven tarkistetun kansallispuvun vaalean röijyn esikuva. Kauniita kankaita on siellä liikkunut!

Hamekankaan kutomisesta ennen ja nyt

Kuopion seudun kansallispuvun hamekankaan kudontaohjeen mukaan kangas kudotaan loimiraidallisena eli loimi luodaan valkaisemattomasta, punaisesta ja sinisestä puuvillalangasta raidalliseksi ja kangas kudotaan puolivalkaistulla pellavalangalla. Näin saadaan pitkittäisraitainen kangas, joka leikataan hameen pituisiin paloihin eli pietimiin, jotka ommellaan hameeksi. Arvelen, että kudontaohje on kirjoitettu näin, jotta päästään puuvillaa hankalamman pellavaloimen kutomiselta. Pellava jäykkänä kuituna antaa kankaaseen ryhtiä.

Arvelen kuitenkin, että esivanhempamme ovat kutoneet raidallisen kankaan kuderaidallisena. Siis luulen, että loimi on ollut yksivärinen, erivärisiä lankoja on heitetty sukkulalla loimilankojen lomaan ja hame on rakennettu yhdestä palasta ja vyötärökaitaleesta. Ehkä tuon kivijärveläisen tilkun, joka antoi mallin Kuopion seudun naisen kansallispuvun hamekankaalle, loimilanka on ollut pellavaa ja kangas on kudottu luonnonvalkoisella, punaisella ja sinisellä puuvillalangalla raidalliseksi.

Tämän kansallispukumallin asiantuntija Toini-Inkeri Kaukonen on Kotiteollisuus-lehden artikkelissa (2/1990) kirjoittanut, että hamekankaan voisi kutoa myös puuvillaisena. Kuopion seudun kansallispuvun hamekangas on kovasti samaa maata Saarijärven naisen tarkistetun kansallispuvun hamekankaan kanssa: kankaan tuntu, ripsimäinen palttinarakenne ja lankojen tiheys. Olimme juuri toteuttaneet Saarijärven naisen tarkistetun kansallispuvun hamekankaan puuvillaisena, joten tein ominpäin ratkaisuni kutoa Kuopion hamekankaan samaan loimeen Saarijärven kanssa. (Ehkä kangas olisi myös ollut kudottavissa pellavaloimeen.)

Oma ratkaisuni

Toteutin kankaan toisin kuin kudontaohjeessa. En siis luonut raidallista loimea vaan käytin luonnonvalkoista puuvillaloimea, johon kudoin kankaan puuvillalangoilla raidallisena. Kankaasta tuli erittäin tiivis, ryhdikäs ja painavahko.

Kutistin valmiin kankaan kastelemalla. (Puuvillakangas on syytä kutistaa ennen ompelemista, sillä siitä häviää leveyttä ja pituutta ja lisäksi kangas tiivistyy.) Silitin kankaan lähes kuivaksi ja annoin sen kuivua valmiiksi rullalla. Olen tyytyväinen kankaaseen.