
Ompelin paidan asiakkaani tulevaan Pielisen-Karjalan kansallispukuun. Ompelin hänen pukuunsa myös alushameen.
Pielisen-Karjalan kansallispuku edustaa sen vuonna 1962 koonneen Toini-Inkeri Kaukosen mukaan Pohjois-Karjalalle 1800-luvulla tyypillistä raidallista tummansinivaltaista liivitöntä asua. Hän on ottanut tämän kansallispukumallin paidaksi avohihaisen kauluksettoman paidan, kuten kertoo kirjassaan Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985, s. 350).
Paita on valkoista tiivistä pellava- tai vahvahkoa puuvillapalttinaa (esim. tyynyliinakangasta). Se on kaulukseton, pyöreässä pääntiessä on pieni halkio. Pitkät hihat suorat. Paita on Itä-Suomessa 1800-luvulla yleistä mallia.
Toini-Inkeri Kaukosen kirjoittama muistio 1960-luvun alusta
Paita on malliltaan koruton: hihoissa ei ole rannekkeita, pääntiessä on pieni halkio, joka soljetaan paljinsoljella, kainalolaput antavat sille väljyyttä. Paita on pitkä.
Paidan kaavat ja työohjeet
Pielisen-Karjalan kansallispuvun alkuperäisessä materiaalissa ei ole paidalle kaavoja, työohjeita eikä esikuvapaidan numeroa. Niinpä sovelsin muita esikuvia vastaavia ohjeita.
Kansallispukukonsultti Taina Kangas suositteli käyttämään ns. kansanomaisen T-paidan ohjetta. Tuo kansanomainen T-paita onkin monessa kansallispuvussamme. Se esiintyy hieman eri versioina ainakin Haapajärven ja Reisjärven, Kokkolan seudun, Uskelan, Kuopion seudun, Koillis-Savon, Pieksämäen seudun ja Rantalakeuden kansallispuvuissa: eroja on mm. hihojen pituuksissa ja pääntiessä.
Paidan esikuvasta
Tutkin eri kansallispukukokonaisuuksien materiaaleja. Kansallismuseoon Iisalmesta talletettu paita KM:KE A6375 on mm. Kuopion, Koillis-Savon, Pieksämäen seudun, Rantalakeuden, Haapajärven ja Reisjärven, Kokkolan seudun ja uskoakseni myös Uskelan kansallispuvun paidan esikuva. Siitä kerrotaan tutkijan muistiinpanoissa näin:
Ilman sepalusta, alaset karkeata rohdinpalttinaa, yliset pumpulivaatetta, hihat puolipitkät kainalolapulliset.
Yliset: Sivusaumat on ommeltu koneella, yhdyssauma + hulpiot, saumanvara 5 mm. Hihan, kainalolappua ja hihaa kiinnittävät eräänlaiset katesaumat, koneompeleet. Koneommel mutkittelee epämääräisesti.
Alaset: Saumat ovat päärmepistoin ommeltuja katesaumoja, leveys n. 5 mm.
Pääntie on huoliteltu nurjalle puolelle ompelukoneella ommellulla kaitaleella.
Jännittävä sekoitus uutta ja vanhaa. Miten ratkaista koneella vai käsin -pulma? Katesauman saa hyvin tehtyä koneella, mutta kaunis sauma on vaikea tehdä ja se on käsinommeltuun verrattuna jäykkä.
Esikuvapaita on siis ajalta, jolloin ompelukoneita on ollut käytössä. Lukkotikkiä tekeviä ompelukoneita on alkanut tulla Eurooppaan Wikipedian mukaan nähtävästi 1860-luvulla. Kansallismuseosta saamani tiedon mukaan kaikki A-tunnuksella alkavat esineet ovat Kansallismuseon vanhimpia esineitä ja tulleet museoon vuosien 1875- 1883 välillä. Paita lienee siis valmistettu vuosien 1860-1883 välillä. Mielenkiintoista!
Samankaltaisia T-paitoja on talletettu kansallismuseoon muitakin. Pohjois-Savosta on ainakin paidat KM:KE A1666-1668 (miten lie muualta Suomesta?). Niissä kaikissa on rannekkeettomat suorat hihat, avarat halkiottomat pääntiet, kainalolaput ja pitkät helmat eikä lainkaan laskoksia tai poimutuksia.
Esikuvasta kansallispukuun
Tuo paita koostuu ylisistä ja alisista. Esikuvien aikaan ylisiin on käytetty hienoimmista aivinapellavista kudottua kangasta ja hameen alle puettaviin alisiin käytettiin heikompilaatuista kangasta, jotka leikataan kiiloiksi. Niin voi tehdä yhäkin: esim. ylisiin tiivistä, hienoa pellavapalttinaa ja alisiin tukevampaa ja edullisempaa puolipellavaa tai valkaisematonta pellavapalttinaa.
Esikuvapaidan yliset oli koottu ompelukoneella ja oli saatu aikaan jäykät saumat mutkittelevin ompelein. Siksi kansallispuvun paita suositellaan ompelemaan käsin päärmeitä myöten.
Muutoksia paidan kaavaan
Valitsin käyttöön Haapajärven ja Reisjärven sekä Kokkolan seudun kansallispuvuissa käytettävän paidan kaavat ja työohjeet . Valitsin tämän paidan siksi, koska tiesin siihen olevan saatavilla hyvät työohjeet ja eri kokoihin sarjotut kaavat.
Pielisen-Karjalan kansallispukuun on liitetty paidan halkion sulkeva paljinsolki. Tuo edellä mainittu kansanomainen T-paita on melko avara pääntiestään, joten pääntietä oli pienennettävä kaavasta, jotta nelisenttinen paljinsolki jää näkyviin röijyn pääntien yläpuolelle.

Ompelin sovituspaidan ja -röijyn, joista nähtiin paidan pääntien koko asiakkaan päällä sovitusröijyn kera. Muita muutoksia kaavaan ei tarvinnut tehdä. Paita ulottuu noin polveen ja hihat ovat vajaamittaiset.

Paidan ompeleminen
Ompelin varsinaisen paidan Suomen perinnetekstiilien Linnea-täyspellavasta (tiivistä pellavakangasta on mielestäni mukavampaa ommella käsin kuin tiivistä puuvillakangasta). Ompelulankana käytin Bockenssin puolivalkaistua nypläyslankaa 50/2, jota myy esim. Jatan aitta, ja neulana John Jamesia, jota kollegani Soja Murto myy Puodissaan kansallispukuneulana.
Paita leikataan lankasuorista paloista ja ommellaan katesaumoin. Hihansuissa on leveät päärmeet, muualla kapeat.
Lankasuoria paloja. Katesaumoja. Katesaumoja. Hihansuun leveä päärme. Pääntien halkion kapea päärme.
Pääntielle leikkasin keskietulinjalle n. viisisenttisen halkion, jonka päärmäsin n. 2 mm leveillä päärmeillä. Halkion pohjukassa on vahvistuksena napinläpipistoja ja salpa.
Paljinsoljen kiinnitystä varten ompelin halkion päärmeisiin silmut. Ompelemisen jälkeen pesin ja silitin paidan.
Ompelin halkioon silmut. Paljinsolki sulkee halkion.
Paidan kustannukset
Paidan valmistamiseen kului aikaa toista työpäivää. Materiaalikustannukset olivat 140 euron luokkaa.

Paidan paljinsolki
Pielisen-Karjalan kansallispuvun korustoa valmistaa Itä-Suomen jalotyö Joensuussa. Tästä Facebook-päivityksestä voit nähdä kyseisen sepän tekemän paljinsoljen, napit ja avainkokan.