Kudoin Kainuun naisen kansallispuvun liivi- ja hamekankaan kansallispukuompelijalle. Hän halusi asiakkaansa pukuun esikuvissa kerrotun oloista kangasta.

Esikuvasta ja toteutuksesta

Kainuun kansallispuvun kangasta on saanut Vuorelmalta (nykyisin Suomen Perinnetekstiileiltä), jossa kankaan sidos ja raaka-aineet ovat muuttuneet pomsiksi ja kampavillaksi. Kainuun naisen kansallispuku on epävirallisesti tarkistettu: esikuvia on tutkittu ja työohjeet on tehty kansanomaisiin työtapoihin. Näitä ohjeita on saanut Kaukametsän opistolta Kajaanista. Jostain syystä kutojalle siellä ei ollut mitään neuvoa, mutta onneksi kansallispukualan asiantuntijoilta Kansallispukukeskuksesta ja yrittäjiltä niitä löytyi. Pääsin esikuvia vastaavan tiedon äärelle.

Toini-Inkeri Kaukonen kirjassaan Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985) kertoo, että Hyrynsalmelta Moisiovaaran Romppaalan tilan vanhan aitan kätköistä löydetty vanhoillinen körttiliivi (KM 2778:2) on Kainuun naisen kansallispuvun liivin esikuva *). Esikuvaliivin kangas on ripsimäistä palttinaa, kudottu pellavaloimeen ja kude on Kaukosen (s. 52) mukaan karkeahkoa ilmeisesti värttinällä kehrättyä villaa. Liivi suljetaan piilohakasin.

Kaukosen mukaan alkuperäisen liivin väritys on raikkaan sinisen, vihreän ja kellertävän voittoinen, mutta raitojen väritys on kansallispuvuissa päässyt välillä muuttumaan sameammaksi. Kansallispuvun on suunnitellut jo vuonna 1940-luvulla Tyyni Vahter ja ohjeiden tarkistustyö on tehty 1990-luvun alussa.

Näissä uusissa ohjeissa neuvottiin kutomaan kangas ripsisidoksella, mutta muutin sen palttinaksi kuten Kaukonen kertoi. Kuteena käytin yksisäikeistä n. tex 84 villalankaa.

Minulla on kuitenkin Kaukosen kirjan kuvan perusteella tuntu, että esikuvassa käytetyt materiaalit ovat paksumpia. Voisiko Romppaalan tilan liivikankaan loimi olla aivina 16:n paksuista? Vastaisiko karhea värttinällä kehrätty kude tex 150 tms. karstalankaa (esim. Fårö)? Mene ja tiedä.

Kansallismuseo on julkaissut liivin esikuvan Finnassa. Käy katsomassa linkistä kuvia liivistä ja lähikuva kankaasta.

Värjäyksiä

Kudontaohjeen mukaisia lankoja ei ollut enää saatavilla kuin tähteitä toisilla kutojilla. Tuota hyvin laajalla värikartalla värjättyä lankamerkkiä ei ole enää kaupan. Nykyinen vastaava lanka on hyvää, mutta värikartta on suppeampi.

Tumman petroolin väristä lankaa ei löytynyt tarpeeksi, joten työ meni värjäyshommiksi. Löysin reaktiivivärien näytekansiostani hyvin saman oloisen yhdistelmävärin, jonka värjäsin koevyyhtiin. Yllätys yllätys, väri oli oikein osuva heti ensimmäisellä yrittämällä!

Tätä väriä siis lisää 600 grammaa. Otin valkoisia vyyhtejä, jotka olivat samaa laatua, mutta eivät olleet samaa erää. Mietin, että tässä voi käydä huonosti:

1. jos värjään kaikki kerralla, voi osa vyyhdeistä napata yhdistelmäväristä toista väriä enemmän ja osa jää sitä vaille, mutta
2. jos värjään jokaisen 100 g vyyhdin erikseen, ajankulutus on valtava (ainakin 3 tuntia/värjäys ja tuloksen näkee vasta seuraavana päivänä, jolloin pääsee värjäämään seuraavaa vyyhtiä mahdollisin muutoksin) ja väriliemien pitoisuudet jokaisessa kuudessa värjäyserässä eivät välttämättä ole yhtäläiset.

Siis tein niin tai näin, huonosti voi käydä. Päätin värjätä kaikki 600 g kerralla.

Väri ei tahtonut mennä päälle lankaan eli sitä jäi liemeen. Lisäetikkakaan ei auttanut. Lankojen kuivuttua tulos oli kuin arvelin: puolet vyyhdeistä olivat tummempia ja puolet vaaleampia. Kumpikaan väri ollut hyvä. Valkoisia lankoja ei ollut enää tarpeeksi.

Hankin uutta lankaa kilon ja tein koevärjäyksen. Taas väriä jäi liemeen ja tulos oli liian vaalea.

Muutin reseptiä, väriä jäi liemeen, pidensin keittoaikaa, lanka huopui. Tein kokeita, keskustelin väritoimittajan ja kollegoiden kanssa, viestittelin Maija Pellonpää-Forssin ja teollisen värjärin kanssa. Ei ole mahdollista vaihtaa tässä hetkessä värityyppiä reaktiiviväreistä happoväreihin, en tiedä reseptejä. Tein töitä parisen viikkoa ja lopulta hyväksyin kansallispukuompelijan kanssa sen: tämä tumma petrooli on värinä tavattoman vaikea, väriä jää liemeen enkä saa väristä tismalleen oikeaa. Tämä saa riittää.

Mutta käytetty työaika.

Laskutan puvun tilannutta asiakasta vain todellisesta lankamenekistä. Toisaalta käytetty työaika oikean värin saamiseksi oli suuri. Se ei saisi olla asiakkaan menoerä. Mielestäni puvun myyjätahon olisi vastattava siitä, että oikeanvärisiä lankoja löytyy. Kehittäisin mielelläni kansallispukualalle jaettavat värjäysreseptit niille väreille, jotka puuttuvat käytettävissä olevista lankakartoista. Tarvitsen siihen työaikaa = palkkaa. Toivon saavani työhön rahoitusta myöhemmin.

Kutomisesta ja siitä salmiakista

Kainuun naisen kansallispuvun hame ja liivi ovat samaa kangasta ja kankaan menekki pukuun on noin neljä metriä. Ripsiksi kudottu palttina etenee kymmenisen senttimetriä tunnissa.

Sai tätä kangasta paukutella jonkun aikaa ja moooonta pussillista salmiakkia napostella matkalla.

*) Tämän esikuvaliivin kangas on mallina Kainuun ja Perä-Pohjolan kansallispuvuissa. Kainuun puvun liivi ja hame ovat molemmat samaa kangasta ja Perä-Pohjolan pukuun on lainattu tämän kankaan väritys ja raitarytmi hameeseen.