Kansallispukualan koulutuksessa

Osallistun kansallispukualan koulutukseen, jonka järjestää Suomen kansallispukukeskus. Kouluttajina toimivat mm. kansallispukukonsultit Suomen kansallispukukeskuksesta ja Föreningen Bragelta, tutkijat ja asiantuntijat.

Olen ymmärtänyt, ettei vastaavanlaista kokonaisvaltaista kansallispukukoulutusta ole järjestetty vuosiin. Nyt meitä koulutetaan kaksi ryhmällistä. Joukossa on kansallispukuvalmistajia ja kansallispukukurssien opettajia tai heiksi suuntautuvia.

Suomen käsityön museon Pajassa tutustuttiin mallipukujen osiin ja tehtiin harjoituksia.

Käymme läpi puvun osia ja tähän asti olemme perehtyneet paitoihin (länsisuomalaiset paidat ja karjalaiset paidat), paitojen saumoihin ja koristeluihin. Olemme tehneet mm. sauma-, ommel- ja rekkoharjoituksia.

Kirjailuihin hyvä apu on suurentava kirkasvalo.

Koulutus kestänee usean vuoden ja antaa ainoana oppia tähän erikoisalaan. Kerään osaamista ja tietoa osallistumalla tähän koulutukseen. Saan myös palautetta omista harjoituksistani ja asiakastöistäni.

Osa kutomistani kankaista asiantuntijoita tapaamassa kansallispukukeskuksella. Kansanomaisia ovat.
Osa kutomistani kankaista asiantuntijoita tapaamassa kansallispukukeskuksella: kansanomaista, priimaa ovat.

Seuraavassa valotan hiukan perusteluita siihen miksi satsaan koulutukseen.


Kansallispuku on ihan omanlaisensa vaate. Se pyritään valmistamaan lähelle esikuvaansa. Valmistamiseen käytetään sellaisia materiaaleja, työtapoja ja kaavoitusta kuin kansa on juhlavaatteisiinsa 1700-1800 -luvuilla käyttänyt. Nykyinen kaavoitus, saumarakenteet ja ompelujärjestys on laitettava sivuun.

Kankaat valmistetaan käsin niin usein kuin on mahdollista ja tarkoituksenmukaista (osa kankaista ostetaan maailmalta kuten esikuviensa aikaan), vaatteet ommellaan käsin, päähineet valmistetaan käsityönä esim. tykkimyssyjen pohjia myöten ja korut, helat ja soljet tekee käsityönä seppä.

Kansallispukuvalmistaja tuntee puvun osien oikean istuvuuden ja asennon kun osa on puettu päälle, vaatteen ryhdikkyyden ja kankaan laskeutuvuuden. Valmistaja voi keskittyä vain johonkin valmistustekniikkaan (esim. kutominen, nypläys, päähineet, koristeompeleet) ja valmistaa puvun yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa.

Kansanomaisin menetelmin valmistuu kaunis ja ryhdikäs vaate, joka kestää käyttöä usean sukupolven ajan.

 

Kainuun miehen kansallispuku (kuvan lähde: www.kansallispuvut.fi)
Kainuun miehen kansallispuku (kuvan lähde: http://www.kansallispuvut.fi)

Kivennavan naisen äyrämöispuku (kuvan lähde: www.kansallispuvut.fi)
Kivennavan naisen äyrämöispuku (kuvan lähde: http://www.kansallispuvut.fi)

Etelä-Savon miehen kansallispuku (kuvan lähde: www.kansallispuvut.fi)
Etelä-Savon miehen kansallispuku (kuvan lähde: http://www.kansallispuvut.fi)

2 Comments

Haluatko kommentoida? Kirjoita viestisi tähän.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s