Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2017 tekstiilitaiteilija Aino Hausmannin rahastosta minulle työskentelyapurahan kansallispukukankaiden lankakarttojen ja värireseptien luomiseen.

Työn tavoitteena oli

• kartoittaa Suomen kansallispukukeskuksen kanssa yhteistyössä täsmälliset lanka- ja väritarpeet villalangoille,
• tutkia ja kokeilla villan värjäysmetodeja,
• luoda värjäysreseptit ja lankakartat,
• jakaa reseptit ja lankakartat niitä tarvitsevien käyttöön.

Tein työtä vuosina 2018 – 2022.

Alkukartoituksesta

Joulukuussa 2022 kansallispukumalleja oli 527. Pukuvalikoima kasvaa koko ajan mm. pukutarkistuksilla, pukujen lisäosilla ja uusilla kansallispukumalleilla. En saanut kartoitettua kaikissa niissä käytettävien villalankojen värjäystarpeita: sain listalleni vain 54 kansallispukumallia. Osa kansallispukumallien myyjätahoista jätti vastaamatta kyselyihini. Suomen kansallispukukeskuksessakaan ei ole koottuna kaikissa kansallispukumalleissa tarvittavia lankoja ja niiden sävyjä.

Villalankapulmat koskevat pääasiassa kankaiden kudontalankoja. Kansallispuvuissa käytetään villalankoja myös mm. kirjontoihin, sukkien neulomiseen ja nauhoihin, mutta suurimmaksi osaksi niiden värit löytyvät valmiista lankakartoista.

Sävytarpeita on runsaasti ja värjäysteollisuuden eräkoot eivät vastaa kansallispukualan pieniin menekkeihin.

Lankalaatuja ja värisävyjä

Kansallispukujen saatavuuden kannalta viime vuosien pulmallisin lankalaatu on ollut yksisäikeinen tex 84 -vahvuinen karstavillalanka, jota käytetään tyypillisesti käsin kudottavien kankaiden kudelankana. Aiemmin sitä värjättiin Wetterhoffin värjäämössä Vuorelman Perinnelangaksi ja Wetterhoffin Tanhu-langaksi. Vuorelman Perinnelangan ja Wetterhoffin Tanhu-langan sävyjä oli lankakartoissa yhteensä 82 kpl. Lisäksi oli useita lankakarttojen ulkopuolisia erikoissävyjä, joita sain kartoitettua 30 kpl. Siispä tex 84 -vahvuista karstavillaa tarvitaan ainakin n. 110 eri sävyä.

Nykyisin markkinoilla oleva Brage84-karstavilla kattaa värikartallaan näistä sävyistä parikymmentä, mutta värjäysreseptit ovat niillekin tarpeellisia mm. käsin värjättävien flammulankojen valmistamista varten.

Kansallispuvuissa käytetään kudontalankana myös paksumpaa karstavillalankaa, jonka vahvuus vaihtelee n. tex 150 – 200 -välillä. Markkinoilla oleva ruotsalainen Fårö-karstavillalanka vastaa melko hyvin sävytarpeisiimme, mutta sitäkin värjäämme useisiin sävyihin käsin.

Tutustu Instagram-päivityksissäni Vuorelman kampavillalankaan, tex 84 -karstavillalankaan ja tex 165 -karstavillalankaan.

Työn tuloksia

Tein villalankojen värjäyskokeiluita n. 370 kpl. Lankoina käytin Brage84-karstavillalankaa, Fårö-karstavillalankaa, Austermann Step -neulelankaa, Pirtin kehräämön yksisäikeisiä kampa- ja karstavillalankoja ja Vuorelman kampavillalankaa. Koevärjäysten eräkoot vaihtelivat n. 5 – 100 gramman välillä. Suurin osa värjäyksistä tehtiin Remazol-reaktiiviväreillä niiden saatavuuden vuoksi.

Yhden värjäyksen tekeminen vie aikaa valmisteluista kuivan langan sävyn tutkimiseen n. kolme tuntia. Toistin samoilla resepteillä värjäyksiä useita kertoja, millä testasin antaako resepti saman värjäystuloksen värjäyserästä toiseen. Kehitin kolmisenkymmentä reseptiä valmiiksi.

Koska kaikkia tarvittavia sävyjä ei saatu kartoitettua eikä reseptoitua, on yhä epäselvää kuinka saamme värjättyä niitä. Sen vuoksi jatkorahoitus olisi myöhemmin tarpeellinen.