Nyt puilla oli vuorossa Etelä-Savon miehen kansallispuvun röijy- ja liivikankaita. Etelä-Savon miehen kansallispuvusta vastaa Taito Itä-Suomi, tarkemmin Mikkelin käsityökeskus.
Röijy- ja liivin miehustakangas ovat parkkumia, puolivillaista pomsia, ja liivin selkämys kudotaan pellavalla.
Kudoin kansallispukuompelija Tuulikki Matikaiselle kankaat yhteen röijyyn ja kahteen liiviin.
En tiedä mikä Etelä-Savon miehen kansallispuvun liivin esikuva on, mutta kovasti samannäköinen liivi on esitelty Lehtisen ja Sihvon Rahwaan puku -kirjassa (2005, s. 181). Siinä on mustavalkokuva lemiläisestä liivistä, joka löytyy Suomen Kansallismuseon kokoelmista (KM A5115).
Lemi kuuluu historiallisesti Etelä-Savoon, vaikka Lappeenrannan kupeessa sijaitsevana onkin nykyisin ihan selvästi Etelä-Karjalaa. Toini-Inkeri Kaukonen kirjoittaakin Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut -kirjassaan (1985, s. 169): ”Liikenne- ja talousalueyhteydet ovat taustana tälle samankaltaisuudelle. Näitä Savon, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan raja-alueen pitäjiä ovat Suomenniemi, Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Luumäki ja Lappee. […] aikaisemmin ne olivat historiallista Savon maakuntaa.”
Röijykankaassa on yhtä paljon punaista kuin mustaakin ja mustan keskelle kudotaan tummaa sinistä. Liivin miehusta on eriväristä punaista kuin röijy ja siinä on kapeat siniset raidat ja valkoista ripsiraitaa. Liivin selkämyksessä on punaisia ja tummansinisiä raitoja vaalealla pohjalla.
Kuvia miehen liivistä ja röijystä on Leena Holstin Kansallispuku -kirjassa (2011) sivuilla 112 ja 190. Kurkkaa kuva eteläsavolaisista kesäisistä kirkkoasuista 1800-luvun alkupuolelta Mäntyharjulta Kansallismuseon kokoelmista Toini-Inkeri Kaukosen em. kirjan sivulta 36.
Myöhemmin tulossa lisää eteläsavolaisia raitoja. Pysy kuulolla siis. 🙂
Lajulan kangastupa 
Kansallispukujen raidat ovat raikkaita perusvärejä ja raitojen rytmitys on huikeaa, kyllä ennen on osattu sommititella hyvin.
Sano muuta! Olen samaa mieltä. Osaisiko tuollaisia kankaita edes itse suunnitellakaan.