Visiitillä Pohjois-Karjalan museossa

Piipahdin Joensuussa torin laidalla Carelicumissa sijaitsevassa Pohjois-Karjalan museossa. Museossa oli vaihtuvana näyttelynä mielenkiintoinen Kizhin maailma. Tässä poiminta museon sivuilta näyttelyn esittelystä:

Äänisellä sijaitseva Kizhin saaren kylä ja kirkot mainittiin ensi kerran aikakirjoissa neljäsataa vuotta sitten. Nykyisin Kizhin museosaari on yksi Venäjän suurimmista ulkoilmamuseoista, josta löytyy Venäjän vanhin puukirkko, Karjalan tasavallan suurimpiin kuuluva perinteinen puutalo ja kymmeniä muita historiallisesti merkittäviä ja kiinnostavia puurakennuksia. Kizhi on kuulunut UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalle vuodesta 1990.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Kizhin ulkoilmamuseo esittäytyy näin Suomessa. Näyttelyn on suunnitellut Pohjois-Karjalan museon tiloihin Kizhin museon historia- ja etnografiaosaston päällikkö Svetlana Vorobeva, ja näyttelyn rakennustyöt tehtiin museoiden yhteistyönä.

Kizhin maailma esittelee työtä, jota ainutlaatuisessa museokohteessa tehdään perinteiden säilyttämiseksi. Näyttelyssä on yli 70 hienoa Kizhin valokuvaajan, Oleg Semenkon, ottamaa kuvaa saaren rakennuksista, siellä työskentelevistä ihmisistä sekä Kizhin kauniista maisemista. Kolme pienoismallia perehdyttää kirkkoarkkitehtuuriin kolmiulotteisesti ja vanhanajan esine- ja pukukopiot kertovat Äänisen saarten, ja vähän Petroskoin kaupunginkin, asukkaiden elämästä yli sadan vuoden takaa.

Kizhin museossa on selkeästi panostettu erityisesti elävän perinteen esittelyyn. Saarella ylläpidettävistä käsityötaidoista, mm. kirjonnasta, puulelujen valmistuksesta tai koristemaalauksesta on tehty lyhytfilmejä näyttelyyn. Yksi filmi on omistettu Kizhin saaren kuuluisammalle kirkolle, vuonna 1714 valmistuneelle Kirkastumisen kirkolle.

Minuahan toki nuo käsityöt – erityisesti tekstiilityöt – vetivät puoleensa!

Näyttely alkoi 1800-1900 -lukujen taitteen naisten kansanpuvuilla.

Kyltti kansanpuvuista: morsiamen puku Äänisen alueelta, Vienanmeren alueen juhlapuku ja karjalaistytön arkipuku.
Kyltti kansanpuvuista: morsiamen puku Äänisen alueelta, Vienanmeren alueen juhlapuku ja karjalaistytön arkipuku. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Morsiamen puku Äänisen alueelta.
Morsiamen puku Äänisen alueelta.

Vienanmeren alueen juhlapuku, takana morsiamen puku Äänisen alueelta.
Edessä Vienanmeren alueen juhlapuku, takana morsiamen puku Äänisen alueelta.

Karjalaistytön arkipuku.
Karjalaistytön arkipuku.

Kerrottiin, että morsian palmikoi hiuksensa nauhan kera ennen vihkimistä. Vihkimisen jälkeen nauhat on vedetty pois päästä ja tuore vaimo on saattanut menettää kosolti hiuksiaan. Näyttelyyn oli tuotu kuvia, joista yksi esitti tätä palmikoimista:

Morsian palmikoi hiuksiaan. Diadeemin nauhat kulkevat hiusten lomassa.
Morsian palmikoi hiuksiaan. Diadeemin nauhat kulkevat hiusten lomassa. Yläkuvassa tyttö kirjoo kangasta punalangalla.
Kudontavälineitä.
Kudontavälineitä.

Näyttelyyn oli tuotu kopioita käsitöistä. Kuvia oli käsitöiden tekemisestä: kutomisesta, pirtanauhan valmistamisesta, kirjomisesta, maalaamisesta ja puutöistä, kuin myös tuvan tsaikkahetkestäkin.

”Kunnollinen ihminen käytti aina vyötä” kertoi esittelytaulu vitriinissä. Siinä esiteltiin 1800-luvun vöiden kopioita ja villahametta, joka puettiin feresin päälle raskaisiin tai likaisiin töihin.

Villahameen ja vöiden kopioita.
Villahameen ja vöiden kopioita.

Tämä Kizhin maailma -näyttely on vaihtuvia näyttelyitä ja esillä vain tämän kevään Carelicumin katutasossa. Kizhin museosaari Äänisellä kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Sinne pääsee nopealla yhteydellä Petroskoista. Kizhin saari toimii historiallis-arkkitehtuurisena ja etnografisena museona. Ehkä näihin töihin pääsisi tutustumaan tarkemmin Kizhillä.

Carelicumin toisessa kerroksessa sijaitseva perusnäyttely oli laajentunut ja muuttunut – viimeksi olin sen nähnyt toistakymmentä vuotta sitten. Vaatetusta ja käsitöitä oli tarjolla sielläkin.

Käspaikkoja.
Käspaikkoja.

Vaatetusta ja käsitöitä.
Vaatetusta ja käsitöitä.

Näitä kuutioita sai käydä pyörittelemässä ja kasaamassa kansanpuvut kokonaisiksi. Tunnistatko minkä pukujen osia?

Hullunkuriset puvut.
Hullunkuriset puvut.

Carelicumissa voi sujahtaa menneisyyteen myös katutason Mukulakadulla. Siellä voi leikkiä vaikkapa olevansa kauppias Kononoff tai lastaavansa laivaan rantamakasiineistä viljasäkkejä. Sisätiloihin rakennettu pienoiskaupunki on mitoitettu lapsille.

Mukulakatua.
Mukulakatua.

Haluatko kommentoida? Kirjoita viestisi tähän.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s