Apurahatyö

Kansallispukujen valmistamiseen tarvittavia lankoja ei ole saatavilla tarvittavissa sävyissä. Olen pyrkinyt ratkaisemaan niiden värjäysreseptejä tekemällä koevärjäyksiä. Yhden värjäysreseptin kehittäminen vie aikaa lukuisia tunteja. Koska voluumit ovat pieniä, ei reseptoinnin kustannuksia voi kattaa varsinaisten värjäysten kustannuksilla. Siksi olen hakenut apurahoja kansallispuvun avuksi.

Kirjoitan työstä tässä blogissa aihetunnisteella ”värjäysapuraha” ja sosiaalisesta mediasta (Instagram, Facebook) voit löytää samalla hashtagilla materiaalia.

  1. Työn taustaa
  2. Tavoite ja merkitys
  3. Menneet työt
  4. Tämänhetkinen vaihe
  5. Sävyt, joille on valmis värjäysresepti

Työn taustaa

Suomalainen kansallispuku täyttää 140 vuotta vuonna 2025. Maassamme on n. 400 kansallispukua, jotka perustuvat 1700 –1800 -lukujen kansan juhlavaatteisiin. Kansallispuku pyrkii jäljittelemään esikuvaansa. Esikuvavaatteet on valmistettu usein kotikutoisista kankaista, joiden raaka-aineena on käytetty villaa, pellavaa ja/tai puuvillaa (ostokankaissa silkkiäkin). Kun esikuvista tehdään kansallispuku, täsmällisen tutkimuksen perusteella havaittu vaatteen väritys ja materiaali pyritään toistamaan mahdollisimman tarkasti samanlaisena kuin esikuvassa.

Askolan Monninkylän Kreetan kirkkopuku Suomen Kansallismuseon perusnäyttelyssä 2010-luvulla. Ks. Askolan naisen kansallispuku.

Tyypillisesti kansallispukukankaan väritys on runsas. Kankaassa saattaa olla useita eri sävyisiä punaisia, useita eri vihreitä, se voi olla kalminkkia, johon kudotaan eri sävyisiä lankoja ja siten muodostuu liukuväritys, jotakin väriä saattaa kulua vain muutamia grammoja/liivikangas… Olen kutojana huomannut, että kankaisiin tarvitaan paljon värejä, muttei kaikkia tarvita paljoa. Värjäämöteollisuuden eräkoot eivät kohtaa kansallispukualan menekkejä. Olisi hyödyllistä saada värisävyt pieniin raaka-aine-eriin.

Vihdin miehen kansallispuku, käsinkudottu liivikangas

Vihdin miehen kansallispuvun liivikankaassa on kuutta eriväristä villalankaa.

Tavoite ja merkitys

Tavoittelen tällä työllä värjäysreseptejä villalankojen värjäämiseksi esikuvien mukaisiin sävyihin. Jos edes osalle langoista saadaan värjäysresepti, työ edistää merkittävästi erittäin tärkeän suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Ilman lankaa ei ole vaatetta.

epliivi-004p
Etelä-Pohjanmaan naisen kansallispuvun liivikangasta ei voida kutoa ilman käsinvärjättäviä lankoja.

Menneet työt

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2017 tekstiilitaiteilija Aino Hausmannin rahastosta minulle työskentelyapurahan kansallispukukankaissa tarvittavien villalankojen värireseptien ja lankakarttojen luomiseen. Tein työtä vuosina 2018 – 2022.

Toukokuuhun 2024 mennessä koevärjäyksiä on tehty 530 kpl, joista n. 370 Suomen kulttuurirahaston keskusrahaston apurahalla ja loput värjärin vapaa-ajalla.

Suomen kulttuurirahaston apurahatyön tuloksia

Tämänhetkinen vaihe

Kerään kansallispuvuissa käytettävistä villalangoista tietoja. Tiedostossani on vuoden 2024 toukokuussa 66 kansallispukumallin joku villalangan sävy tai kaikki villaiset lankatarpeet.

Pelkästään näihin 66 pukumalliin tarvitaan ainakin 150 erisävyistä villalankaa (monenlaisissa lankalaaduissa).

Toivon, että Suomen kansallispukukeskukseen saataisiin systemaattisesti kartoitettua tietoa pukujen valmistamiseen tarvittavista langoista.

Hankin värjättäviä lankoja ja teen koevärjäyksiä resurssien mukaan. Vertaan värjäämiäni sävyjä aiempiin lankakarttoihin ja museaalisiin esikuviin Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin ja alan toimijoiden kanssa.

Pienten koevärjäyserien (kymmeniä grammoja) jälkeen värjäyksiä toistetaan suurempiin eriin (esim. 100 g). Kun oikea värisävy on saavutettu ja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa hyväksytty, resepti ja ohje tallennetaan lankanäytteen kera.

Käytän värjäysmenetelmältään laajakirjoisia reaktiivivärejä (Remazol, Levafix, Realan) ja happovärejä (Supralan, Telon). Apuaineina värjäyksissä käytetään etikkaa ja glaubersuolaa. Lankoja ei koinsuojata. Värjäyksissä otetaan huomioon värjäysprosessin ekologisuus.

Sävyt, joille on valmis värjäysresepti

Näiden sävyjen värjäyksen voit tilata minulta. Tutustu hinnastoon.

Tex 84 -karstavillalangat, jotka värjätään luonnonvalkoiseen (nro 1001) Brage84-lankaan:

  • Perinnelanka 317
  • Perinnelanka 155, Tanhu 655
  • Perinnelanka 837, Tanhu 678
  • Perinnelanka 456, Tanhu 687
  • Perinnelanka 476, Tanhu 686
  • Perinnelanka 465, Tanhu 665
  • Perinnelanka 470, Tanhu 692
  • Perinnelanka 425, Tanhu 668
  • Perinnelanka 436
  • Perinnelanka 417, Tanhu 684
  • Perinnelanka 840, Tanhu 656
  • Perinnelanka 607, Tanhu 681
  • Perinnelanka 695, Tanhu 683
  • Perinnelanka 697
  • Perinnelanka 097, Tanhu 662
  • Perinnelanka 399, Tanhu 673
  • Vuorelman kampavillalanka 894, Tuukka 207
  • Lemin ja Suomenniemen kansallispukujen raidallisen hameen vihertävän sininen

Fårö tex 165 -karstalankaan (sävy 1000, luonnonvalkoinen) värjättäviä sävyjä:

  • Tuukka 266 (Ikaalisten tarkistetun naisen kansallispuvun hameen korallinpunainen)
  • Tuukka 255 (Ikaalisten tarkistetun naisen kansallispuvun parkkumiliivin ja hameen ruskea)
  • Ikaalisten tarkistetun naisen kansallispuvun käsinvärjättävät langat: parkkumiliivin flammulanka Lajulan kangastupa 300, parkkumiliivin aniliininpunainen Lajulan kangastupa 299, punaisen liivin ja röijyn vihreä Lajulan kangastupa 268, punaisen liivin flammu Lajulan kangastupa 248, röijyn flammulangan pohja Lajulan kangastupa 179 ja flammuvärjäys Lajulan kangastupa 250, hameen vaaleansininen Lajulan kangastupa 277
  • Oriveden tarkistetun naisen kansallispuvun hameosan langat: okra, oranssi ja vihreä

Fårö tex 165 -karstavillalankaan (sävy 1718, bees) värjättäviä sävyjä:

  • Ikaalisten tarkistetun naisen kansallispuvun käsinvärjättävät langat: punaisen liivin flammu Lajulan kangastupa 248

Neulelankaan värjättäviä sävyjä (koevärjäykset tehty luonnonvalkoiseen Austermann Step -lankaan):

  • Perinnelanka 470, Tanhu 692
  • Perinnelanka 465, Tanhu 665
  • Perinnelanka 695, Tanhu 683