Savonlinnan kaupungintalon arkkitehtuurista ja muotoilusta

Tutustumme artesaaniopinnoissa taiteen ja muotoilun historiassa arkkitehtuuriin. On hyvä tunnistaa muotoilun perusteella aikakausi ja tuolloin käytetyt värit, muodot ja materiaalit uusien tuotteiden suunnittelemista varten. Jaoimme opiskelijaryhmässä vuosikymmenet ja etsimme tutustumiskohteen. Valitsin 1980-luvun.

1980-luvun arkkitehtuurissa saatetaan puhua Oulun kouluksi kutsutusta ilmiöstä. Anna-Maija Ylimaulan mukaan siitä on erotettavissa kolme pääsuuntaa:

  • paikallisuutta korostava regionalismi, joka ilmenee erityisesti punatiiliarkkitehtuurina (1980-luvulla eri puolille maailmaa syntyi useita regionalistisia koulukuntia, joiden edustajat käyttivät perinteisiä työmenetelmiä ja -materiaaleja. Taustalla oli pyrkimys alkuvoimaisuuteen ja rakentamisen laadun parantamiseen. Suomessa regionalisteja edustivat Raili ja Reima Pietilä.),
  • kansainvälisiä virtauksia vapaammin seuraileva postmodernismi ja
  • kansallisromantiikan polkuja jatkava karelianismi.

Otin tutustumiskohteekseni Savonlinnan kaupungintalon, Äkkiväärän. Savonlinnan kaupungintalon uudisrakennus on valmistunut 1986. Kaupunginvaltuusto oli päättänyt vuonna 1975 uuden kaupungintalon suunnittelun käynnistämisestä. Vuonna 1979 järjestettiin kaupungintalon arkkitehtikilpailu, jonka voitti nimimerkillä ”Äkkiväärä” Arkkitehtityö Oy: arkkitehti Jorma Vesanen avustajinaan Pirjo Kinnunen, Markku Viitasalo ja Juhani Boman.

akkivaara 157p

Tässä suunnitelman pienoismalli:

kuvan lähde: http://www.mfa.fi/kaupungintalot_kilpailut

Maastoutunut toisten joukkoon

Äkkiväärä on suuri talo, mutta mielestäni se ei näytä siltä. Se näkyy, muttei hallitse. Se käyttää tilaa hyvin ja mutkittelee tontilla jo aiemmin sijainneiden rakennusten lomassa. Väritys mukailee tontin muita rakennuksia. Äkkiväärä ei nouse siihen liitetyn lähes 100 vuotta vanhemman mm. lyseona palvelleen uusrenessanssityylisen rakennuksen ylle. Se puikahtaa puurakenteisen, vanhan kaupungintalon (nykyisin Savonlinnan oopperajuhlien toimisto) ja tiilirakenteisen vankilarakennuksen välistä (putka on liitetty Äkkiväärään). Se jää toisesta päästään puisen 1846 valmistuneen Pikkukirkon taakse.

Tutustuin taloon maaliskuun alussa. Sain kuvata kaupungintaloa myös sisätiloista ja oppaakseni Savonlinnan kaupungin suunnitteluinsinöörin, Ritva Kutvosen.

Tyypillistä 80-lukulaiselle

Äkkiväärä on suunniteltu ja rakennettu 1980-luvulla ja siinä on selvä 80-lukulainen postmoderni olemus.

Luin 1980-luvusta ja postmodernismista muutamasta lähdeteoksesta (tähän aiheeseen ei ollut tarkoitus mennä kovin syvälle). Postmodernille (post- = jälki-) arkkitehtuurille ominaista on

  • historiallisten arkkitehtuurielementtien lainaaminen,
  • runsas värien käyttö,
  • liioittelu,
  • monimuotoisuus,
  • vaihtelevat tilaratkaisut,
  • yllätyksellisyys ja
  • eklektisyys, jonka kautta on harrastettu myös historian parodioimista.

Vaikutteita otettiin mm. modernista arkkitehtuurista ja eri aikakausilta arkkitehtuurin historiasta: kaikenlainen tyylilainailu oli sallittua.

Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960-1980 -kirjan mukaan 1980-luvulla rakennettiin runsaasti julkisia rakennuksia, kuten kouluja, kirkkoja, kulttuurikeskuksia ja taajamien liike- ja hallintorakennuksia. Värejä ja muotoja käytettiin runsaasti. 1980-luvulla rakennettiin taloja, joissa oli

  • erkkereitä,
  • torneja,
  • sisäänvetoja ja pullistuksia,
  • runsasmuotoisia katoksia,
  • vinoja seiniä,
  • lainauksia klassisista muotoaiheista: pylväitä, kolmioita ja ympyröitä.

Kaikkea noista löysin Savonlinnan kaupungintalosta:

akkivaara 014p akkivaara 145p akkivaara 137p akkivaara 134p  akkivaara 132p akkivaara 131p akkivaara 149p akkivaara 155p

Leikillisyys oli tunnusomaista: tuet saattoivat olla vinoja ja väri vaihtua kerroksesta toiseen.

akkivaara 164p

Julkisivuista

1980-luvulla oli muotia tehdä toimisto- ja liikerakennusten julkisivuista yhä kevyempiä. Niiden kantavaksi rakenteeksi valittiin joko teräs, alumiini tai puu ja verhomateriaaliksi ohut metallilevy, lasi, puu, luonnonkivi tai keraaminen laatta. Kaakelilaattaelementit tehtiin valmiiksi tehtaissa. 80-luvulla yleistyivät moniväriset, jopa kuvioidut pesubetonielementit sekä pastellisävyt väribetoneissa. Betonin pinta voitiin hioa joko kiiltäväksi tai maitomaiseksi. 80-luvulla ulkoseinistä tehtiin käsin muuratun näköisiä; tiilijulkisivu oli vain verhous, joka kätki taakseen puurakenteen.  Julkisiin rakennuksiin tehtiin suuria lasiseiniä, jotka saattoivat olla kaarevia. Kauppakeskuksiin rakennettiin usein lasikatteinen keskustila, josta pääsi (esim. liukuportaita pitkin) eri kerroksiin.

Savonlinnan kaupungintalon julkisivun väritys ja osittain materiaalit on poimittu tontilla sijaitsevista muista rakennuksista. On käytetty punatiiltä (kuten entisessä lyseorakennuksessa ja tiiliputkassa) ja vaaleankeltaista terasti- eli mineraalirappausta (joka kauempaa näyttää lähes samalta kuin lyseorakennuksen rappaus). Väritys on harmoniassa myös Savonlinnan oopperajuhlien toimistorakennuksen kanssa. Muutamat kaupungintalon uudisrakennuksen pinnat ja sadevesitorvet ovat harmaanvihreät.

akkivaara 160p akkivaara 165p akkivaara 133p akkivaara 136p

Pastellisävyisiä värejä, erityisesti vaaleansinistä ja -punaista, käytettiin runsaasti 1980-luvulla rakennettujen talojen julkisivuissa. Julkisivumateriaaleilla ja -väreillä, valkoisilla ja vihreillä keraamisilla laatoilla sekä maalattujen teräsosien sinivihreillä ja vihreänharmailla sävyillä tavoiteltiin taivaalle häipyvää heleyttä ja keveyttä.

1980-luvulla rakennettiin usein amfiteatterin muotoisia ulkoilmatiloja esim. kulttuurikeskuksiin. Rakennettiinpa sellainen myös kaupungintalon etupihalle.

akkivaara 155p

Sisäänkäynneistä ja varsinkin niiden katoksista tehtiin näyttäviä. Tässä muutama esimerkki Savonlinnan kaupungintalolta:

akkivaara 150p akkivaara 148p akkivaara 166p

Sisustuksesta

Postmodernismi ilmeni sisustuksissa vaihtelun haluna ja oikullisuutena. Oli tarkoituksettomia muotoja, materiaalikaaosta ja muotokirjavuutta. Savonlinnan kaupungintalon sisällä ei suurta kirjavuutta näy ja tietty muoto, kolmio tai kärjellään seisova neliö, toistuu. Samoin vino linja.

akkivaara 004p akkivaara 124p

Kärjellään seisova kolmio katossa, valaisimissakin.

akkivaara 037p akkivaara 067p akkivaara 075p akkivaara 071p akkivaara 097p

Kärjellään seisova neliö kaiteissa, ikkunoissa, seinällä…

akkivaara 025p akkivaara 118p akkivaara 089p akkivaara 021p

Vinoja linjoja.

akkivaara 091p akkivaara 119p akkivaara 081p akkivaara 129p

Ovia. Kärjellään seisova neliö/kolmio/vinolinja.

akkivaara 126p  akkivaara 116p  akkivaara 083p  akkivaara 015p

60- ja 70-lukujen kirkkaanväriset tekstiilit ja tapetit vaihtuivat 1980-luvulla puhtaan valkoisiin. Savonlinnan kaupungintalon sisäväritys on vaalean neutraali. On käytetty muutamia harmaan ja vihertävän harmaan sävyjä. Kokonaisvärityksen pohjana on käytetty entisen lyseorakennuksen entisöidyn juhlasalin väriskaalaa.

akkivaara 093p

Materiaalivalinnoista

Kalliit materiaalit kertovat aikakaudelle tyypillisestä tuhlailevasta ylellisyydestä. Sisustuksessa saatettiin käyttää erilaisia kiilto- ja koristemaalattuja pintoja sekä kiillotettua ruostumatonta terästä ja messinkiä. Oli metallijalkakalusteita ja virtakiskovalaisimia, moderneja ratkaisuita. Kaupungintalon materiaalivalinnat ovat komeita: käytävien ja aulojen palagraniittilattiat, messingin käyttö metalliosissa, tammi- ja koivukalusteet, paikallisen sisustusarkkitehdin Ansu Åströmin (Moda-Ansu Oy) suunnittelemat ja osittain verhoilemat kalusteet intarsiaupotuksin, paikallisen puusepän huolellinen työn jälki. Kalusteisiin ja valaisimiin on hankittu myös Artekia toimistokalusteiden oheen.

akkivaara 062p akkivaara 008p

akkivaara 048p
Valtuustosalin lehteriltä (ent. lyseorakennuksessa).

Ansu Åströmin suunnittelemia kalusteita:

akkivaara 033p
Pöytä ent. lyseon rakennuksessa.
akkivaara 050p
Pöytä ja penkit ent. lyseon rakennuksessa.
akkivaara 072p
Pöydät uudisosassa.
akkivaara 058p
Pöytä ent. lyseon rakennuksessa.
akkivaara 053p
Valtuustosalin pöydät, Artekin tuolien alcantara-verhoilu.

Taideteoksia

Talossa on esillä muutamia taideteoksia, joista osa on 1980-luvulta. Kuvasin teoksia ja pyysin taiteilijoiltaan luvan julkaista kuvat tässä artikkelissa.

Teoksista aulan katosta ripustettu teos, Irma Laukkasen akryyliväri silkille, ”Lentävä savolainen”, on valmistunut 1989. Lentävä savolainen on Laukkaselle tyypillinen läpikuultava, kerroksellinen 1980-luvun työ. Savonlinnan kaupunki oli järjestänyt pääaulaan taideteoksen suunnittelusta kutsukilpailun, jonka sekä ensimmäiselle että toiselle sijalle valitut työt olivat Laukkasen. Toinen teos oli lasista, jonka suunnittelusta kumpuaa sittemmin Vantaan energialaitoksen aulaan toteutettu teos.

akkivaara 023p
Irma Laukkanen: Lentävä savolainen. 1989. Akryyliväri silkille.

Kaarina Sepposen ”Ruudun elämää” akryylimaalaussarja vuodelta 1982 toistaa tuota kärjellään seisovaa neliötä.

akkivaara 011p
Kaarina Sepponen: Ruudun elämää. 1982. Akryylimaalaussarja.

Marja Onnukka on työstänyt teemana teoksia, jotka kumpuavat purjehdusharrastuksesta. Haastatellessani häntä kuulin, että hän on asunut Saimaan rannalla ja purjehtiessaan katsellut vanavesiä. ”Vanavesi” on 1980-luvulta. Se on kudottu osittain ikat-värjätystä langasta, työ on ollut suuri.

Marja Onnukan taidetekstiili "Vanavesi" on sijoitettu yhteen auloista:
Marja Onnukka: Vanavesi. 1980-luku. Taidetekstiili.

Lähteet:

  • Arkkitehtuurimuseo. Postmodernismi. Luettu 5.3.2015.
  • Jyväskylän yliopisto, Koppa. Luettu 5.3.2015.
  • Nikula, Riitta 2005. Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otavan kirjapaino Oy.
  • Savonlinnan kaupungintalo, 1986. Savonlinnan kirjapaino.
  • Savonlinnan kaupungintalo, keskushallinnon tilat. Lyseosta kaupungintaloksi, 1985. Savonlinnan kirjapaino.
  • Standertskjöld, Elina 2011. Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960–1980. Rakennustieto Oy.

Haluatko kommentoida? Kirjoita viestisi tähän.

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s